Uusi arki Sodankylässä

Viikko sitten perjantaina sanoin heipat Sallalle ja suuntasin muuttokuormani kohti Sodankylää. Uusi koti, työ ja arki odottivat.

Muuttoa ehdin valmistella kiireettömästi ja pakkaaminenkin sujui melko kivuttomasti. Tässä kohtaa kiitin onneani, ettei minulla ollut huonekaluja mukana muuttaessani Sallaan, sillä se helpotti valtavasti muuttoani Sodankylään. Toki se tarkoittaa myös rahanmenoa, sillä tällä kertaa en muuttanut kalustettuun asuntoon. Pääsen kuitenkin hankkimaan suoraan juuri sopivan kokoisia huonekaluja, mikä on erittäin hyvä juttu, sillä vuokraamani rivitalokaksio on melko kompakti.

Olen kiittänyt useamman kerran onneani, että hankin viime kesänä pakettiauton pienen kauppakassin tilalle!

Muuton yhteydessä huomasin, miten tärkeältä tuntuu päästä laittamaan kotia tyhjästä. Kalustettu mökki Sallassa oli viihtyisä, mutta pienet omat jutut eivät riittäneet siihen, että mökki olisi tuntunut sellaiselta kodilta, jossa asuisin yhtään pidempään. Koti on minulle erittäin tärkeä paikka ja välillä minulla oli Sallassa tunne, että majailisin jonkun nurkissa.
Sodankylän asuntoni valkoisine seinineen ja vähillä huonekaluilla tuntuu jo enemmän kodilta kuin mökki Sallassa.

Aiemmin kirjoitinkin tekemästäni koeaikapurusta Sallassa, joten luonnollisesti jännitin uuden työn alkua täällä Sodankylässä. Uutta arkea ja työtä on nyt takana viikko ja jännitys on karissut. Uusi työ tarkoittaa aina paljon uusia asioita, ihmisiä ja käytäntöjä, mikä aiheuttaa jonkin verran väsymystä, mutta helpottaa ajan kanssa. Ihmiset ovat mukavia ja koen itseni tervetulleeksi. Ihana päästä elämään ihan tavallista arkea!

Ensivaikutelma Sodankylästä on erittäin lupaava! On tuntunut hieman oudolta, mutta toisaalta myös mukavalta kun ympärillä on enemmän ihmisiä. Hiljalleen pääsen tutustumaan syvemmin Sodankylään ja ottamaan ilon irti loistavasta sijainnista Lapissa. Onneksi kiirettä ei ole, sillä tämä on nyt minun koti.



Ensimmäinen kuukausi Sallassa

Muutostani Sallaan on kulunut tasan kuukausi ja hiljalleen arjen rutiinit muotoutuvat. Edellisen päivityksen jälkeen olen päässyt aloittamaan uuden työn ja arjen, joka onkin tarjonnut monenlaisia tunteita.

Olen työskennellyt nyt kolme viikkoa minulle täysin uudenlaisessa roolissa esimiehen sijaisena työpaikassa, joka on ihmisineen, tapoineen ja käytäntöineen täysin vieras. Työ itsessään on mielenkiintoista ja tarjoaa paljon uutta oppia. Myös haasteita on mahtunut kuluneisiin viikkoihin, eikä kaikki ole mennyt täysin kivuttomasti. Ihmehän se olisi jos kaikki menisi kuin elokuvissa. Arvokasta kokemusta kaikesta huolimatta.

Yksi merkittävimmistä eroista arjessani on säännöllinen vuorokausirytmi. Etelän monivuorotyö on vaihtunut (pääsääntöisesti) säännölliseen työaikaan maanantaista perjantaihin. Tämä on tuntunut yllättävän mukavalta, vaikka olen joskus ajatellut, ettei päivätyö ole minua varten.

Säännöllinen työaika on mahdollistanut myös uuden harrastuksen: olen päässyt mukaan porukkaan, jonka kanssa käymme pelaamassa maanataisin sulkapalloa Sallan liikuntakeskuksessa. En ole vuosiin harrastanut mitään, mikä olisi sidottu tiettyyn kellonaikaan ja päivään, mutta tämä on ollut mukava lisä itsenäiseen liikkumiseen.

Vapaa-ajalla nautin arjen askareista, hiihtämisestä, ulkoilusta, laskettelusta ja lorvimisesta. Samoja asioita kuin etelässä, mutta kuitenkin jotenkin erilaisia. En osaa vielä sanoittaa sitä, mikä tekee juuri näistä pienistä jutuista erilaisia. Ehkä se vielä selkenee.

Jossain vaiheessa huomasin ajattelevani, että nyt kun olen täällä Lapissa, minun pitäisi nauttia täysillä kaikesta ja aikatauluttaa viikonloppu, että ehdin tehdä ja kokea mahdollisimman paljon. Sitten tajusin, että hei, minähän asun täällä nyt. Minulla on kaikki aika kokea, nähdä ja tehdä. Tämän oivaltaminen tuntui aivan uskomattomalta ja jopa vähän herkisti. Mun elämä on nyt täällä Lapissa.

Ensimmäinen viikko Sallassa

Ensimmäinen viikko Sallassa meni nopeasti asettautuessa uuteen kotiin ja lomaillessa. Olen todella kiitollinen, että minulla oli tämä lomaviikko muuton jälkeen, sillä hetken hengähdys tuli todellakin tarpeeseen. Samalla on voinut sulatella asiaa, että täällä sitä ollaan ja aloitellaan uutta elämää.

Mökkiin olen kotiutunut todella hyvin ja omat tavarat ympärillä ovat varmasti helpottaneet asettumista. Ei tunnu siltä, että olisin tässä mökissä vain lomalla, vaikkei tämä loppuelämän kotini olekaan. Tämä on kuitenkin kotini toistaiseksi.

Kun muuttaa kerrostalosta mökkiin, arkiaskareet muuttuvat jonkin verran. Mökissäni on sähkölämmitys ja varaava takka, joten pyrin lämmittämään torppaa mahdollisimman pitkälle puulla. Minulla on tapana fiilistellä pieniä arjen askareita ja ensimmäisen viikon olen suorastaan nauttinut lumitöiden tekemisestä, takan lämmittämisestä ja polttopuiden kantelusta. Nämä ovat jatkossa iso osa arkeani ja tiedän, että arjessa joka hetki näistä askareista ei nauti aivan yhtä paljon.

Arkiaskareiden lisäksi viikko on kulunut lasketellen, hiihtäen ja kouluhommia tehden. Sohvakin on tullut tutuksi. Sopivassa suhteessa aktiivisuutta ja lorvimista – täydellistä!
Kävin viikolla myös pikaisesti pyörähtämässä uudella työpaikallani. Ajattelin ensin, että se helpottaa jännitystä kun työt alkavat, mutta kyllä minua edelleen jännittää hurjasti!

Huomenna maanantaina alkaa arki täällä Sallassa ja edessä on todellinen hyppy uuteen kun aloitan työt Sallan terveyskeskuksessa. Kaikki on uutta ja tuleva työnkuvakin poikkeaa aiemmasta paljon. Sekös jännittää! Kirjoittelen myöhemmin lisää työn aloituksesta ja työnkuvasta.

Muuton jälkeen olen odottanut, tuleeko jossain vaiheessa ajatuksia, että mitä oikein olen mennyt tekemään. Tällaisia ajatuksia ei kuitenkaan ole (ainakaan vielä) kuulunut ja mieli on ollut ihmeen levollinen muuton jälkeen. Ainoastaan lievää haikeutta aiheuttaa ajatus, että läheiseni ovat kovin kaukana ja menee aikaa kun kasvotusten taas tavataan. Onneksi puhelimet on keksitty! Negatiivisia ajatuksia, fiiliksiä ja ikävää varmasti tulee enemmin tai myöhemmin, sillä ne kuuluvat elämään. Ainakin nyt mieli on positiivinen ja odotan jännittyneenä ja innoissani, mitä tuleva tuo tullessaan!

Home sweet home